Maxi-marketista espoolaisten olohuoneeksi
Huvilaesikaupunki Leppävaaran väkiluku alkoi kasvaa nopeasti 1900-luvun alussa avatun rautatieyhteyden myötä. Alueen ensimmäiset kauppaliikkeet syntyivät rautatiepysäkin tuntumaan. Liikkeet olivat entisajan maalaiskauppoja, joissa oli ruokatarpeiden lisäksi tarjolla kaikkea tarpeellista lamppuöljystä nahkasaappaisiin. Kauppojen lisäksi alueelta löytyi mm. Mansikkalan leipomo, halkoliikkeitä sekä Mäkkylään perustettu höyrymylly. 1930-luvun lopussa leppävaaralaisia palveli jo lähes kolmekymmentä kauppaliikettä, joista useimmat sijaitsivat asuinrakennusten kivijaloissa.
Vuosisata myöhemmin Leppävaara on edelleen vilkas kauppapaikka. Aseman kupeessa sijaitseva Sello on Suomen toiseksi suurin ja kävijämäärältään toiseksi vilkkain kauppakeskus (2019). Sellon lähes 170 liikettä ja palvelua pitävät huolen, että kaikki tarpeellinen löytyy kätevästi yhdestä paikasta – edelleen lamppuöljystä nahkasaappaisiin!
Sellon edeltäjä, Leppävaaran Maxi-market oli vuonna 1971 avautuessaan Suomen ensimmäinen Maxi-market ja Suomen ensimmäinen automarket. Auton lisäksi Maxiin tultiin myös paljon julkisilla: avajaistensa kunniaksi Maxi jopa tarjosi asiakkaille ilmaiset junamatkat Leppävaaraan. Maxissa järjestettiin paikallisille erilaisia tapahtumia, kuten Maxin ympärijuoksukilpailut ja lapsille omat hiihtokilpailut. Puuhaa ja tapahtumia riitti, ja Maxissa tuntui olevan aina osallistava, sosiaalinen ilmapiiri.
Maxi-market oli leppävaaralaisille rakas, ja monella on siitä todella lämpimiä muistoja. Leppävaara-seura ry:n Markku Salmi kertoo yhden herttaisimman kuulemansa muiston vuosien varrelta: eräs rouva kertoi luulleensa lapsena joulupukin asuvan Maxin katolla olevassa kuutiossa – joululahjoissa kun oli usein Maxin hintalaput!
Maxissa osattiin myös kääntää vastoinkäymiset voitoksi. Kun marketissa syttyi tulipalo joulun alla vuonna 1977, Maxi järjesti “savualet”. Linja-autonkuljettajat kertoivat ihmisten jonottaneen Helsingin linja-autoasemalla busseihin päästäkseen ostoksille Maxiin!
Maxi-market purettiin vuonna 2003, kun Sellon ensimmäinen vaihe valmistui ja avattiin käyttöön 6.2.2003. Markku Salmi muistelee, että espoolaiset ottivat Sellon vastaan innokkaasti: Sellon suhde ihmisiin ja lähiympäristöön on alusta saakka ollut hyvä.
Ensimmäisessä vaiheessa Selloon aukesivat K-Citymarket ja Maxi . “Samaan aikaan avautuivat mm. Alko, Apteekki, Sol Pesulapalvelut sekä William K, jotka löytyvät meiltä edelleen. Maxista tuli Prisma HOK:n ja Elannon toimintojen yhdistyttyä vuonna 2004”, muistelee Sellon toimitusjohtaja Matti Karlsson.
Sellon toinen vaihe avattiin 14.9.2005: sen myötä kauppakeskuksessa oli yli 160 liikettä ja palveluyritystä. Tuolloin auenneista liikkeistä muutamia toimii Sellossa yhä. “Avajaispäivänä Sellossa oli yli 105 000 asiakaskäyntiä, mikä ylitti odotukset. Olimme hakeneet lupaa laajemmalle aukioloajalle ja kaiken kruunasi tietysti upea ilotulitus”, kertoo Matti Karlsson.
Lokakuun lopulla 2008 avattiin elokuva- ja vapaa-ajankeskus Sello Rex, jonka nimi juontui Bio Rex -elokuvateatterista. Sello Rexin myötä Sellon liikkeiden määrä lähestyi 170 kappaletta. Nykyään Sello Rex tunnetaan nimellä Sellon vapaa-ajankeskus ja Bio Rexin tilalla toimii Finnkino. Vuonna 2011 Sellon Vapaa-ajankeskuksen viereen rakennettiin 17-kerroksinen Sellonhuippu vuokra-asuntoineen.
“Sellossa on edelleen samat omistajat, eli kotimaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva, Elo ja Ilmarinen. Kauppakeskuksen manageerauksesta vastaa Realidea Oy, ja henkilöstö Sellon manageerauksessa on ollut myös pitkään sama. Omistajatahot ovat taanneet pitkäjänteisen kehittämisen mahdollisuuden Sellossa, mikä jatkuu edelleen. Suurena toimijana, jossa työskentelee yli 2 000 ihmistä, yhteisöllisyys ja yhteiskuntavastuu on ollut alusta lähtien meille tärkeää. Teemme yhteistyötä alueen toimijoiden, kuten oppilaitosten, urheiluseurojen ja esimerkiksi Leppävaara-seuran kanssa. Yhteisöllisyyden luominen ulottuu myös asiakkaisiin saakka”, sanoo Matti Karlsson. Yhä tänäkin päivänä Sellolle on tärkeää olla toimija, joka kantaa vastuunsa niin ympäristöstään kuin yhteisöstäänkin. Älykkäiden energiaratkaisujen, ekologisten toimenpiteiden sekä kiinteistökehityksen edelläkävijyyden ansiosta Sello valittiin Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi vuonna 2019 (NCSC).
Markku Salmen mielestä Sello on hienostunut kauppakeskus. Maxi-market keskittyi olemaan pääasiassa ostosten tekopaikka, kun taas Sello on Markun mielestä niin kutsuttu “kauppiastavaratalo”, josta on muodostunut ihmisten olohuone. Selloon on helppo tulla Espoon ulkopuoleltakin hyvin toimivien julkisten liikenneyhteyksien ansiosta.
Monipuolisen liikevalikoiman lisäksi Sellon vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat Markku Salmen mukaan huippuluokkaa: Sellossa voi harrastaa sekä käydä vaikkapa kirjastossa ja elokuvissa tai jopa lainata taidetta kotiinsa. Alue on aina elossa. Salmi uskoo Sellon suosion kumpuavan muun muassa tästä monipuolisuudesta ja elävyydestä.
“Vielä seuraavan 15 vuoden päästä Sello palvelee ympärillään olevaa aluetta. Saavutettavuus paranee jo muutaman vuoden kuluttua Raide-Jokerin myötä. Tulevaisuudessa tarjonta on varmasti hieman toisenlaista kuin nyt, esimerkiksi palvelujen määrä kasvaa. Henkilökohtainen palvelu liikkeissä nousee suurempaan arvoon. Ihmisten tarve sosiaaliselle kanssakäymiselle ja kohtaamiselle ei tule katoamaan. Isolle “olohuoneelle” ja yhteisille kohtaamispaikoille tulee aina olemaan tarvetta. Ympäristöasiat, ekologisuus ja yhteisöllisyys ovat edelleen tärkeä osa arvojamme, ja voimme jatkossakin luvata Sellon olevan “Enemmän kuin ostoksilla”, tuumaa Matti Karlsson.
